KONALA KOTISEUTUNA

Konala (ruotsiksi Kånala) on luoteis-Helsingin kaupunginosa. Kehä I rajaa eteläpuolella Konalan ja Reimarlan kaupunginosat, pohjoispuolella kulkevat Espoon ja Vantaan rajat. Itäpuolella Vihdintie halkoo Konalan itäreunaa, sillä suunnalla lähin kaupunginosa on Malminkartano.

Konala liitettiin Pitäjänmäen osana Helsingin kaupunkiin suuressa alueliitoksessa vuonna 1946. Alueliitoksessa Helsingin pinta-ala viisinkertaistui, kun suuria alueita Helsingin maalaiskunnasta ja neljä itsenäistä kuntaa liitettiin Helsinkiin. Omaksi kaupunginosakseen (nro 32) Konala erotettiin vuonna 1959.

Konalan pinta-ala on 2,36 neliökilometriä. Asukkaita on noin 6500 vuonna 2017 ja noin 5000 työpaikkaa.

Nykyisen Konalan rakentaminen alkoi viime sotien jälkeisen jälleenrakennuskauden myötä Vanhan Hämeenkyläntien varresta, Sänkitien ja Sotilaspellontien väliseltä alueelta. Vanhimmat talot ovat vuosilta 1948–49 pääosan ollessa 1950-luvulta. Rakentaminen jatkui modernimpaan tyyliin 1960-luvulle, jonka jälkeen vain muutama tontti on jaettu. Alue on kokonaisuutena arvioitu Helsingin kymmenen yhtenäisimpänä säilyneen jälleen-rakennuskauden pientaloalueen joukkoon ja se on suojeltu asemakaavalla vuonna 2007.

Ensimmäisten kerrostalojen rakentamisen yhteydessä alueelle toteutettiin myös runsaasti puistoja ja lasten leikkipaikkoja. Lähiörakentamisen alkuvaiheen periaatteiden mukaisesti väljästi rakennetuilla tonteilla on aloitettu täydennysrakentaminen niin pientalojen kuin kerrostalojen yhteyteen kaupungin kanssa yhteistyössä määriteltyjen periaatteiden mukaisesti. Helsingin yleiskaavassa 2002 useat alueet on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jota kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät.

Konalan ala-asteen koulu on toiminut kahdessa koulurakennuksessa. Vuonna 1981 vihittiin käyttöön Riihipellonkujan koulu, joknka täydellinen peruskorjaus valmistui 2021. Vuonna 1990 valmistunut Hilatien koulu jouduttiin purkamaan kosteusvaurioiden vuoksi 2012 ja sen paikalle rakennettiin väistötilat Riihipellonkujan koulun peruskorjauksen ajaksi 2019-2021. Riihipellonkujan koulun juhlasalissa toimitetaan kunnallis- ja eduskuntavaalit. Siellä järjestetään myös yleisötilaisuuksia. Iltaisin koulujen juhlasalit ovat erilaisten liikuntaryhmien käytössä. Riihipellonkujan luokkia käytetään iltaiseen aikaan esimerkiksi taloyhtiöiden kokoustiloina.

Konalantien, Vanhan Hämeenkyläntien ja Kyntäjäntien risteyksessä sijaitsee Konalan kirkko, joka vihittiin käyttöön vuonna 1973. Kirkkorakennuksen suojissa kokoontuvat säännöllisesti myös monet paikalliset järjestöt partiolaisista marttoihin. Helsingin seurakuntayhtymä myi kirkon 2016. Rakennuksen uudistamisen jälkeen vuodesta 2018 alkaen siinä on toiminut Luontopäiväkoti Lumi ja vuodesta 2020 alkaen myös Helsingin kaupungin esikoulutoimintaa.

Vihdintien ja Konalantien molemmilla puolilla on teollisuutta ja liikeyrityksiä. Ristipellontiellä on runsaasti autoalan yrityksiä. Hartwallin tehtaan muutettua Konalasta pois tälle Wallinmaan alueelle on rakennettu kauppakeskus Ristikko vanhaan varastorakennukseen ja asuntoja n 1200 asukkaalle.

Riukuharjun asuntoalueen takana sijaitsee Lehtovuori. Lehtovuoren kokonaisratkaisu on saanut kiitosta. Alueella on yhtiömuotoisesti toteutettuja kytkettyjä Hitas-pientaloja. Lehtovuorelaisilla on omat kotisivut.

VVO-yhtymä on julkaissut kirjan Lehtovuori, Konalan pikkukaupunki. Kirjassa esitellään alueen syntyä, suunnittelua ja rakentamista sekä kerrotaan asukkaiden näkökulmasta, millaista alueella on asua. Kaikkiaan 89 pientalon asuinalue rakennettiin kolmessa vaiheessa vuosina 2003-06. Asukkaita pientaloissa on viitisensataa. Heidän joukossaan on runsaasti nuoria lapsiperheitä.