Suuri alueliitos vuonna 1946

Suuresta alueliitoksesta 50 vuotta

Teksti julkaistu Konalan Sanomissa nro 4/1996, lupa nettisivuille siirtämisestä saatu kirjoittajalta Elina Vesterinen-Sumulta

50 vuotta sitten, vuoden 1946 alusta, konalalaisista ja pitäjänmäkeläisistä – monien muiden muassa – tuli helsinkiläisiä. Helsingin pinta-ala viisinkertaistui, kun suuria alueita Helsingin maalaiskunnasta sekä neljä itsenäistä kuntaa liitettiin pääkaupunkiin. Helsinkiin liitetyt kokonaiset kunnat olivat Haagan kauppala sekä Huopalahden, Kulosaaren ja Oulunkylän kunnat. Helsinkiläisiä tuli alueliitoksessa lisää noin 50 000 henkeä, kaupungin väkiluku kasvoi 340 000:een.

Alueliitosta puuhattiin kauan

Esikaupunkialueiden liittämisestä Helsingin kaupunkiin oli keskusteltu vuosisatamme alusta lähtien. Esikaupunkiyhdyskunnat tekivät useita aloitteita voimassa olevan kunnallisen jaotuksen muuttamiseksi. Vuonna 1928 sisäasiainministeriö asetti fil.maist. Yrjö Harvian selvitysmieheksi valmistelemaan liitosongelmaa. Selvitysmies jätti vuonna 1936 mietintönsä, joka ehdotukset jonkin verran muutettuina hyväksyttiin kunnallisissa elimissä. Valtioneuvosto teki lopullisen päätöksen liitettävistä alueista vuonna 1944, selvitysmiehen ehdottamaa aluetta oli siinä huomattavasti supistettu.

Voisimme olla suur-haapalahtelaisia

Selvitysmies Yrjö Harvian mietinnön toteutumattomissa ehdotuksissa on yksi mielenkiintoinen osa. Helsingin kaupunkiin liitettävien alueiden ohella hän esitti perustettavaksi myös kaksi uutta kuntaa, joista toinen olisi Suur-Haapalahden kauppala, toinen Tikkurilan maalaiskunta.

Suur-Haapalahden kauppalaan olisivat kuuluneet Suur-Huopalahden ja Klobbskogin kylät Espoon kunnasta, Bredvikin (nyk. Laajalahti), Kilon ja Konungsbölen yksinäisverotilat, Mäkkylän yksinäinen sotilasvirkatalo sekä Kånalan kylä Helsingin maalaiskunnasta.

Kånalan kylän liittämistä muutoin Espoon kunnan alueista muodostettavaan kauppalaan Harvia perusteli sillä, että Kånalan kylään kasvanut esikaupunkiasutus on kasvanut niin kiinni Mäkkylän esikaupunkiasutukseen, ettei ole mahdollista vetää kaupungin rajaa näiden asutusten väliin. Sen sijaan Kånalan ja Talin kylän välistä kulkeva raja olisi selvä ja luonnollinen.

Niinpä, jos Suur-Haapalahden kauppala olisi perustettu, olisivat Konala ja läntinen puolisko Pitäjänmäkeä kuuluneet siihen (Pitäjänmäen itäosahan kuului Talin kylään, länsiosa taas Konalan kylään). Ja kun kauppaloista vuonna 1977 tuli kaupunkeja, olisi Suur-Haapalahtikin nyt kaupunki, jollei naapuri olisi sitä jo nielaissut.

E.V-S.